Maajoukkue­hiiht√§j√§ Anssi Pentsinen, 31

Anssi Pentsinen voitti Maastohiihdon Suomen Cupissa tammikuussa 2018 16,6 kilometrin Suomen mestaruuden vapaalla hiihtotavalla! 

Olen ottanut venyttelyn osaksi harjoitteluani

“Olin kuusivuotias, kun osallistuin ensimmäisiin hiihtokisoihin. Koti­kaupungissani Jämsässä kaikki harrastivat hiihtoa ja yleisurheilua, niin minäkin. Pidin jo pienenä liikunnallisista ja hulluistakin haasteista. 12-vuotiaana hiihdin Lapissa 60 kilometrin Vaskoolihiihdon yksin. Vanhemmat seisoivat ladun vieressä kannustamassa, kun hiihdin paksuissa verkkareissa. Tavoitteellisemmin aloin hiihtää 11-vuotiaana, jolloin sain seuran järjestämänä valmentajan. Hänen kanssaan harjoittelimme kesäisinkin. Minulla oli kova kilpailuvietti.

Yläasteen jälkeen lähdin Jyväskylään urheilulukioon hiihtolinjalle. Siinä vaiheessa lopetin yleisurheilutreeniä. Koulunkäynnin ohella harjoittelin päivässä tunnista kolmeen tuntiin. Kävin lukion läpi kolmessa vuodessa, mutta en vielä miettinyt hiihtouraa ammattina. Lukion jälkeen menin armeijaan ja sain hyvin urheiluvapaata. Ehdin treenata. Ensimmäistä kertaa opin myös harjoittelemaan itsenäisesti. Pysyin kehityksen kelkassa mutta en vielä saavuttanut loistavia tuloksia. Vuonna 2011 minut valittiin Oslon MM-kisoihin ja sen jälkeen maajoukkueeseen. Siinä vaiheessa harjoitteluni muuttui. Minusta tuli täysammattilainen. Samoihin aikoihin valmistuin rakennusinsinööriksi.

Treenaan kesäisin rullahiihtoa, pyöräilyä, juoksua ja loikkaharjoituksia. Hiihtäjät melovat ja soutavat, mutta itselleni ne lajit ovat jääneet vieraiksi. Kuntosalilla käyn säännöllisesti. Joogassa olin käynyt kerran Aasiassa, vaimoni innoittamana. Valmentajat ja fysioterapeutit olivat puhuneet lihashuollosta ja venyttelyn ja liikkuvuuden tärkeydestä aina, mutta juuri ne olivat muun harjoittelun ohella minulle henkisesti tylsimpiä ja vaikeimpia tehdä. Jos piti venytellä, laiskotti. Tarvitsin kovan paineen, jotta sain itseni motivoitua venyttelemään. Tarvitsin lähtemisen pakon. Kaikki muuttui, kun aloin käydä Studio Yininssä ja lisäsin päivään kolmannen harjoittelun.

Harjoituksesta tuli kokonaisvaltaista ja siinä oli rytmi

Jooga ja pilates eiv√§t olleet t√§ysin vieraita harjoituksia minulle. Omissa harjoituksissanikin oli avattu rintarankaa ja lis√§tty liikkuvuutta. Mutta en ollut aikaisemmin tehnyt liikkeit√§ sarjoina enk√§ opetellut hengityksen merkityst√§. Nyt kaikilla asennoilla oli nimet, soturi ykk√∂st√§ ja kakkosta. Harjoituksesta tuli kokonaisvaltaista ja siin√§ oli rytmi. Opin kissa-lehm√§-asennon, alasp√§in katsovan koiran, kyyhkyn.¬†Huomasin, kuinka paljon hy√∂ty√§ sain hengityksest√§. Opin ‚Äúlaskemaan irti‚ÄĚ lihaksesta venytt√§mis¬≠vaiheessa. Maajoukkueen fysiologi, Jirka Ilom√§ki oli harjoituksissa mukana ja kokeilimme Studio Yinin Kauniaisten salilla Reformer pilates -tunteja. Reformer-laitteen nerokkuus on siin√§, ett√§ jos jossakin ‚Äúlihaksessa ei kynttil√§ syty‚ÄĚ, eli hermotus ei mene johonkin tiettyyn pakaran tai jalan osa-alueeseen (mik√§ olisi √§√§remm√§isen t√§rke√§√§), niin Reformer-laitteessa keho voidaan asettaa sellaiseen asentoon, ett√§ tietyn lihaksen on pakko tehd√§ t√∂it√§.¬†Osa joogassa harjoittamistani liikkeist√§ edisti liikkuvuutta, osa keskivartalon hallintaa. K√§vin powerjoogassa, yinjoogassa ja Terve Selk√§ -joogassa.

Yinjoogassa yllätyin iloisesti. Olin aikaisemmin tuntenut pientä kammoa pitkiin ja kokonais­valtaisiin, moneen minuutin venyttelyihin, sillä ne olivat tällaiselle lyhyen matkan sprintti­hiihtäjälle hankalia. Olin pelännyt, että kova venyttely tekisi lihaksesta löysän. Mutta nyt kun olen ottanut venyttelyn säännölliseksi osaksi harjoitustani ja oppinut jopa tekemään liikkeitä kevyesti, en enää pelkää, että lihas veltostuisi.

Olimme puhuneet valmentajien kanssa mindfullnesista ja stressitilanteen käsittelystä jo ennen kuin aloitin joogan. Silti jooga tuli hyvänä lisänä oppien päälle. Olen harjaantunut keskittymään hengitykseen ja yritän pysytellä ajatuksissa siinä hetkessä, joka juuri sillä hetkellä on käsillä. Tämä taito on tärkeä myös kilpailupäivänä. Minun lajini harrastajilla on neljä lähtöä kisapäivän aikana: ensin karsinta, alkuerä, välierä ja lopuksi finaali. Siinä kuluu viitisen tuntia. On tärkeää osata unohtaa edellinen suoritus ja keskittyä seuraavaan.

Terve Selkä -joogasta ja yinjoogasta apua alaselän ongelmiin

Menin joogaan my√∂s siksi, ett√§ minulla huomattiin magneettikuvauksissa alasel√§ss√§ pient√§ kulumaa. Se aiheuttaa v√§lill√§ lihasj√§nnityksi√§ tai noidannuolta ristiluun oikealle puolelle. Kaiken lis√§ksi hiihdossa nyky√§√§n suosittu tasaty√∂nt√∂ kuormittaa alasel√§n lihaksia. Alasel√§n ongelmat ovatkin hiiht√§jien ammattivaiva. Terve Selk√§ -joogasta ja yinjoogasta on ollut alasel√§n ongelmiin apua. Kun saan avattua lantion seutua ja jalkoja, selk√§kin on kunnossa. Mik√§√§n ei ved√§ vertoja sille, kun voi roikkua Terve Selk√§ -joogassa yl√∂salaisin ja antaa sel√§n veny√§.‚ÄĚ

Ruokavalio uusiksi

Yhden vuoden ajan, vuonna 2013‚Äď2014 seurasin tarkasti, mit√§ s√∂in. Sotshin olympiakisat pidettiin 1500 metrin korkeudessa ja minulla oli paineita pudottaa painoa. Siirryin gluteenittomalle ja maidottomalle paleo¬≠dieetille.¬†Paino putosi sin√§ vuonna nelisen kiloa, mik√§ oli ollut tavoitteenikin. Ruoka¬≠valion noudattamisen haasteet tuntuivat talvella, koska matkoilla oli vaikea l√∂yt√§√§ gluteenitonta ruokaa. Lopetin tiukan ruoka¬≠valion noudattamisen kauden j√§lkeen. Uuden harjoitus¬≠kauden alettua muokkasin sy√∂misi√§ni niin, ett√§ lis√§sin ruokavaliooni kauraa ja muutamia viljatuotteita. Leip√§√§ ja pastaa en juuri sy√∂nyt. Jonkin verran s√∂in v√§lipalaksi mysli√§.¬†Sin√§ vuonna opin ruokailurytmeist√§, ruoka-aineista ja hiilihydraatin tankkaamisesta.¬†P√§iv√§n kokonais¬≠energia¬≠tarpeeni vaihtelee. Tavallisena eli perusaineenvaihduntap√§iv√§n√§ tarvitsen 3000 kaloria, kovana harjoitusp√§iv√§n√§ 6000‚Äď7000. Silloin saa sy√∂d√§ koko p√§iv√§n, varsinkin jos haluaa sy√∂d√§ muutakin kuin rasvaa.